Hammaslahden Osuuskassasta Pyhäselän Omaksi osuuskunnaksi

Tammikuun 21 päivänä 1906 Hammaslahden maalaisseuran, myöhemmältä nimeltään maamiesseuran kokouksessa tultiin tulokseen, että paikkakunnalle tarvitaan osuuskassa. Osuuskunta-aate innoitti, koska luototustoiminta Suomessa oli heikoissa kantimissa etenkin maaseudun osalta.

Kokouksessa valittu toimikunta tutustui osuuskassa henkeen ja toimintaan hankkimalla kirjallisuutta, haki mallia jo perustetuista osuuskassoista ja kutsui Pellervon neuvojan puhumaan. Työ tuli tehdyksi ja uusi, Hammaslahden Osuuskassa nuijittiin perustetuksi 13. maaliskuuta kuuden jäsenen voimin. Kahden seuraavan sunnuntain aikana jäsenmäärä kasvoi jo 20 henkilöön.

Varsinainen pankkitoiminta käynnistyi vuoden 1906 syksyllä, jolloin hallitus otti Osuuskassojen Keskusrahastolta 5000 markan luoton. Vuoden loppuun mennessä lainahakemuksia oli tullut 19 kpl, joista 16 sai myönteisen päätöksen. Jaetut 3050 markkaa käytettiin uudisraivaukseen, maanparannukseen ja rakennusten rakentamiseen sekä kotieläinten ja maataloustarvikkeiden hankintaan.

”14.4.1907 Sen johdosta, että sen luottomäärän jonka osuuskassa on yhden osakkeen omistajana saanut Osuuskassojen Keskuslaitokselta nauttia on jo loppuun kulutettu päätti kokous valtuuttaa hallituksen ottamaan kaksikin osaketta lisää keskuslainarahastosta.”

Mulo mukaan jo alkumetreillä

Hammaslahteen perustettuun osuuskassaan liittyi myös useita Mulon kylän asukkaita.  Tiestö Hammaslahden ja Mulon välillä oli kuitenkin heikkokuntoista, niinpä osuuskassan perustaminen omaan kylään tuntui järkevältä 1908. Mulon Osuuskassa toimi kaikkiaan 27 vuotta, kunnes se päätti liittyä Hammaslahden Osuuskassaan.

”7.7.1935 Viime kerran nimen pistin, kiitollisena silmäin ristin, nyt kun tähän vielä piste, selvä kai on, jukoliste. ” kirjoitti osuuskassanhoitaja Vilho Hartikainen.

Nimeä ei kuitenkaan laitettu viimeistä kertaa, vaan pankkipalvelut palasivat Muloon 1960-luvulla Niittylahden konttorin muodossa.

Hauska kuriositeetti: Pellervo pitää tulla

Hammaslahden Osuuskassa kasvatti aineellisen hyvinvoinnin lisäksi talonpoikien ammatillisia tietoja ja taitoja. Vuonna 1908 hallinnon päätöksen mukaan kassan jäsenyyttä ei heru, jos talouteen ei tule Pellervo-lehteä. Joka ei maaseudun oloja edistävää Pellervoa tilannut, erotettiin kassan jäsenyydestä.

”9.11.1912 Pellervo-lehden tilaus päätettiin järjestää siten että ensi jouluna 31 pv. Korkojen maksutilanteessa kannetaan jokaiselta jäseneltä Pellervon tilausmaksu vuodelta 1913 vaan jos kuka ei suorita silloin niin niille ei myönnetä lainoja kassasta ja jos eivät tilaa muuta tietä Pellervoa niin heidän laiminlyöntinsä käsitellään tulevan vuoden kevätkokouksessa.”

Säästämisen kannustus

Vuoden 1924 päätettiin antaa jokaiselle kassan toimialueella syntyneelle lapselle 5 markan (reilun euron) talletus lahjaksi.  Harrastusta laajennettiin koulumaailmaan seuraavana vuotena, jolloin aloitettiin koulusäästötoiminta kaikissa kunnan kansakouluissa.

Koteihin jaettiin myös kotisäästölaatikoita kaikkiaan 75 kappaletta.

Näiden kampanjoiden saldo tuotti kassaan 14.000 markan talletukset ensimmäisen vuoden jälkeen. Säästämisen innostus läksi huimaan nousuun ja lopulta kasvua kirjattiin 177 prosenttia.

Toiminta laajeni jo heti alkuvuosina talonpoikaistaustasta myös yhtymiin, jotka vaikuttivatkin merkittävästi rahaliikenteen kasvuun.

”21.11.1914 Otettiin käsiteltäväksi varastohuoneen rakentamiskysymys Hammaslahden rautatieasemalle. Keskustelussa kävi selville, että varastorakennushuone on erittäin tarpeellinen, koska kassa on liittynyt Hankkijan jäseneksi, joten vastaisuudessa tulee tehtäväksi suuremmassa määrin yhteystietoja.”

Pyhäselkä omaksi pitäjäksi vuonna 1925

Kiihtelysvaaraan kuuluneet Pyhäselän vauraat kylät vaikuttivat koko kunnan elämään.  Liikenneoloiltaan risteyskohdassa oleva Hammaslahti vahvisti kylän taloudellista ja henkistä itsetuntoa, jolla oli merkitystä rahatalouden kehittymiseen ja kasvamiseen.

”30.11.1928 Esitettiin osuuskassan hallituksen tekemä kauppakirja, jolla oli Osuusliike Kauppa-Sammolta ostettu maapalsta, jolle on tarkoitus rakentaa oma toimitalo.”

Myönteisestä kehityksestä sotavuosiin

30-luvulla pulavuodet alkoivat hellittää ja Hammaslahden Osuuskassan myönteinen kehitys alkoi vaikuttaa koko pitäjän talouteen.

Sodan uhka sai ihmiset nostamaan talletuksia mutta sodan alettua talletusten nosto pysähtyi ja rahaliikenne paikkakunnalla alkoi helpottua.

Talvisodan jälkeisenä lyhyenä jaksona valmistuttiin uuteen sotaan. Jatkosotaan joutuneet miehet ehtivät tehdä kylvötyönsä loppuun ennen liikekannallepanoa, mitä pidettiin Osuuskassan toimintakertomuksessa merkittävänä asiana.

Sodan päätyttyä kunnassa oli pulaa kaikesta tarpeellisesta ja Jälleenrakennuslainan ilmoituksissa kehotettiin: ”Makaavat markat herätettävä!”

Nopeaa kasvua 1950-luvulla

Tultaessa 1950-luvun alkuun Hammaslahden Osuuskassa talletukset alkoivat lisääntyä, vaikka rahatilanne oli kireä. Sodasta johtunut säännöstely alkoi purkautua 1955. Seuraavaa vuotta Pyhäselän aluetta vaivasi kato, kaura ja vehnä menetettiin 60 prosenttisesti ja ohraakin saatiin vain 60 prosenttia. Osuuskassa täytti tänä vuotta 50 vuotta.

1960-luku ja hallintoneuvosto

Hammaslahden Osuuskassa oli noussut neljänneksi parhaaksi koko Pohjois-Karjalan alueen kassoista ja Pohjois-Karjalan Osuuskassaliiton toimintaselostuksessa todettiin, että olisi ryhdyttävä toimenpiteisiin hallintoneuvoston perustamiseksi ja tutkia vakavasti mahdollisuuksia perustaa sivukonttori Reijolan alueelle. Ensimmäinen hallintoneuvosto valittiin 1962.

”Kun työssä on mukana suurempi määrä luottamushenkilöitä, niin kaupungin läheisyyden haittoja on helpompi torjua” todettiin Osuuskassaliitossa tyytyväisinä.

Kylväjä historiaan, prosenttimerkki katolle

Vuonna 1970 voimaan astunut osuuspankkilaki määritteli tarkasti osuuspankkien vakavaraisuus- ja maksuvalmiusvaatimukset.  Hammaslahden Osuuspankki joutui monien muiden pankkien kanssa lain edellyttämän vakavaraisuuden kanssa ongelmiin ja muiden pankkien tavoin keskusteltiin isompien yksiköiden perustamisesta.

1979 johtokunnan kokouksia pohdittiin Reijolan taajaman hyviä kehitysnäkymiä, tulisiko Niittylahden konttori siirtää kolme kilometrin päähän Reijolaan.  Asiakaskyselyssä selvisi, että vastustus siirrolle on kova, ja todettiinkin, että aika ei ole vielä siirrolle kypsä.

Vuonna 1983 kriittisimmätkin asiakkaat alkoivat hyväksyä siirron ja henkilökunta pääsi muuttamaan uusiin tiloihin Reijolan liikekeskukseen.

Suuri fuusiojuna kulkee

Osuuspankkien toiminnan laajentamiseksi ja markkinoiden turvaamiseksi alettiin puhua suurempien yksiköiden puolesta ja Pyhäselän Osuuspankissa asiaan suhtauduttiin vastaanottavaisin mielin. Pankin johtokunta esitti sulautumista jo vuonna 1971, mutta asia ei edennyt ja Osuuspankin johtokunta neuvotteli lopullisen sulautumissopimuksen vasta keväällä 1975.

Asiasta äänestettiin 19.3.1976 osuuskunnan kokouksessa, liittymisen kannalla oli 98 jäsentä ja vastaan 92. Maanviljelijä Taisto Toropainen kyseenalaisti fuusion hyödyt ja läksi pitäjälle puolustamaan itsenäistä pankkia. Varsinainen osuuskuntakokous pidettiin 23.4.1976 ja siinä yhdistymisen puolesta äänesti 267 ja vastaan 146 ääntä.  Yhdistymästä puoltavat äänet eivät riittäneet 2/3 osan enemmistöön ja pankki säilyi itsenäisenä.

Koivunlehden kupeeseen

Isolla kirkolla ei katsottu hyvällä itsenäisien pankkien ryhmää vaan Helsinkiin perustettiin OPK-Osuuskunta, johon kaikkien itsenäisten pankkien tulisi liittyä. Pyhäselkäläiset ilmoittivat 1997, että OPK-Osuuskuntaan ei liitytä ja osaa päätöksen teosta ei siirretä Helsinkiin. Alkoi ”Aidosti lähellä ihmistä aikakausi”.

Paluu Omaan Osuuskuntaan

Toimintaympäristön muutos pakotti myös POP –ryhmää miettimään rakenneratkaisuja. Vuoden 2014 lopulla päädyttiin esittämään POP pankkien yhteenliittymää, joka mahdollistaisi edullisemman jälleenrahoituksen ja lisääntyvän EU-tason sääntelyn vaatimusten täyttämisen. Pankit olivat valinnan edessä; hyväksytäänkö yhteisvastuullinen yhteenliittymä vai haetaanko muita ratkaisuja. Suurin osa ryhmän pankeista hyväksyi esityksen, mutta kahdeksan osuuspankkia päätti toisin. Kuusi niistä palasi takaisin juurilleen nykyiseen OP-Pohjola leiriin, Pyhäselän Paikallisosuuspankki sekä Joroisten Osuuspankki myivät liiketoimintansa Oma Säästöpankille ja jatkavat nyt toimintaansa omistajaosuuskuntina. Tällä kertaa Pyhäselän Paikallisosuuspankin hallinto teki ratkaisun uusista linjauksista yksimielisesti. Yhteistyötä Oma Säästöpankin kanssa pidettiin parhaana ratkaisuna omistaja-asiakkaiden kannalta. Osuuskunnan omien pääomien hallinnointi säilyy paikkakunnalla, pankin entiset konttorit toimihenkilöineen jatkavat työtään ja palvelut ovat edelleen lähellä asiakasta ja helposti saavutettavissa.

Historiikki perustuu Erkki Martikaisen toimittamaan kirjaan Hammaslahden Osuuskassasta Pyhäselän paikallisosuuspankiksi 1906-2006 ja kirjan sisältämiin lähteisiin. Joensuu 2015, Helinä Kalaja.